Elektroniikkatyönä kuusivahti

Elektroniikkatyönä kuusivahti

Saimme tehtäväksemme valmistaa kuusivahdin, joka kuuluu Step- opetussarjoihin. Joulukuusen veden tarvetta mittaava laite tuntui hauskalta idealta. Työtä oli siis mukava lähteä tekemään.

Ohje oli erittäin perusteellinen. Siinä kerrottiin periaatteet, joiden mukaan laite toimii: Tarvitaan elävän kasvin sisältämää nestettä ja vettä kuusenjalan säiliöön, jotta sähkö kulkee. Merkkivalo syttyy veden puutteen merkiksi. Myös eri komponenttien tehtävät piirilevyllä on selvitetty perusteellisesti.

Kokoamisohjeet ovat selkeät sillä edellytyksellä, että elektroniikkaan kuuluvat peruskäsitteet on ensin opetettu. Kokoamisohjeen sanasto on lähinnä vierasta kieltä, jos opetus aloitetaan ilman perusteellista pohjustusta. Työn aloittamista helpottaa se, että kaikki tarvittavat osat ovat valmiina pussissa.

Ohje sisältää niin paljon asiaa, että opettajan pystyttävä ohjaamaan lasten huomio oleellisimpiin asioihin. Kokoamisohje on myös syytä lukea kokonaan ennen työskentelyn aloittamista. Opettajan on kontrolloitava töiden edistymistä jokaisen työvaiheen jälkeen, jotta lopputuloksena voisi olla toimiva laite. Tarkkuutta vaativia työvaiheita on monta, joten työ vaatii keskittymistä.

Ohjeen avulla on mahdollisuus saada selville toimintaperiaatteet, kokoaminen ja mahdolliset syyt laitteen toimintahäiriöön. Opettaja pystyy siis sen avulla selviytymään koko työn teettämisestä ilman muuta materiaalia. Työn valmistelua helpottaa paljon, että yhden oppilaan tarvitsemat materiaalit on pakattu valmiiksi erilliseen pussiin.

Olen itse niin aloittelija elektroniikkatöiden tekemisessä, että minulle olisi voinut olla vielä luettelo tarvittavista työvälineistä.

Vastusten värikoodien tunnistaminen vaatii todellista tarkkuutta. Onneksi ohje oli niiden osalta hyvä. Myös ohjeet vastusten ja transistorien juottamiseen olivat selkeät. Ensimmäinen epävarmuutta aiheuttava kohta tuli ledien asentamisen yhteydessä. Kuinka pitkältä matkalta led pitäisi eristää? Katkaistaanko ledin jalat juottamisen jälkeen? Tässä vaiheessa katsoin parhaaksi kääntyä kokeneempien kollegojen puoleen.

Tein töitä oman kouluni teknisen työn tiloissa. Ensimmäinen kokeilemani juotin ei kuumentunut mielestäni tarpeeksi, jotta se olisi vaivatta sulattanut tinalangan, toisen kärki oli kulunut niin leveäksi, että tarkan työn tekeminen tuntui tuskaiselta. Tämän lisäksi työpisteen valaistus tuntui riittämättömältä. Opettajan kannattaa siis olla tarkkana myös välineiden ja tilojen suhteen.

Ohjeiden lukeminen ei tuottanut vaikeuksia, mutta työ eteni epävarmuuden vallassa. Kun sain työn siihen vaiheeseen, että pääsin kokeilemaan laitteen toimivuutta, koitti riemukas hetki – LED SYTTYI!

Nyt odottelenkin seuraavaa lähijaksoamme marraskuussa ja mökkiä piirilevyn peitoksi. Tähän mennessä ei ole mielestäni ollut tilaa omalle suunnittelulle. Uskonkin sen liittyvän tämän työn kohdalla mökin koristeluun.  

Työ sopii mielestäni toteutettavaksi 5.-6.-luokkalaisilla. Ohjeiden ymmärtäminen vaatii niin paljon käsitteiden tuntemista, että se ei sovi kovin pienille oppilaille. Työvaiheita on myös niin monta, että keskittymiskyvyn on oltava riittävä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Sen voi integroida fyke: n sähköoppiin, jolloin moni asia muuttuu teoriasta käytäntöön. Mökin maalaamisen voisi yhdistää myös kuvaamataitoon.

Työ motivoi varmasti parhaiten, kun jokainen tietää saavansa oman mökin. Työskentelyvaiheessa parin apu voisi kuitenkin helpottaa. Pari voisi siis tehdä valmistelut yhdessä, mutta molemmat tekisivät itse juottamiset, maalaamiset yms. En usko, että isommasta ryhmästä olisi hyötyä tämän työn tekemisessä.

  

Näin herttaisia mökkejä syntyi projektin lopputuloksena