Elektroniikkatyönä
kuusivahti
Saimme tehtäväksemme valmistaa kuusivahdin, joka kuuluu
Step- opetussarjoihin. Joulukuusen veden tarvetta mittaava laite tuntui
hauskalta idealta. Työtä oli siis mukava lähteä tekemään.
Ohje oli erittäin perusteellinen. Siinä kerrottiin
periaatteet, joiden mukaan laite toimii: Tarvitaan elävän kasvin sisältämää
nestettä ja vettä kuusenjalan säiliöön, jotta sähkö kulkee. Merkkivalo syttyy
veden puutteen merkiksi. Myös eri komponenttien tehtävät piirilevyllä on
selvitetty perusteellisesti.
Kokoamisohjeet ovat selkeät sillä edellytyksellä, että
elektroniikkaan kuuluvat peruskäsitteet on ensin opetettu. Kokoamisohjeen
sanasto on lähinnä vierasta kieltä, jos opetus aloitetaan ilman perusteellista
pohjustusta. Työn aloittamista helpottaa se, että kaikki tarvittavat osat ovat
valmiina pussissa.
Ohje sisältää niin paljon asiaa, että opettajan pystyttävä
ohjaamaan lasten huomio oleellisimpiin asioihin. Kokoamisohje on myös syytä
lukea kokonaan ennen työskentelyn aloittamista. Opettajan on kontrolloitava
töiden edistymistä jokaisen työvaiheen jälkeen, jotta lopputuloksena voisi olla
toimiva laite. Tarkkuutta vaativia työvaiheita on monta, joten työ vaatii
keskittymistä.
Ohjeen avulla on mahdollisuus saada selville
toimintaperiaatteet, kokoaminen ja mahdolliset syyt laitteen toimintahäiriöön.
Opettaja pystyy siis sen avulla selviytymään koko työn teettämisestä ilman
muuta materiaalia. Työn valmistelua helpottaa paljon, että yhden oppilaan
tarvitsemat materiaalit on pakattu valmiiksi erilliseen pussiin.
Olen itse niin aloittelija elektroniikkatöiden tekemisessä,
että minulle olisi voinut olla vielä luettelo tarvittavista työvälineistä.
Vastusten värikoodien tunnistaminen vaatii todellista
tarkkuutta. Onneksi ohje oli niiden osalta hyvä. Myös ohjeet vastusten ja
transistorien juottamiseen olivat selkeät. Ensimmäinen epävarmuutta aiheuttava
kohta tuli ledien asentamisen yhteydessä. Kuinka pitkältä matkalta led pitäisi
eristää? Katkaistaanko ledin jalat juottamisen jälkeen? Tässä vaiheessa katsoin
parhaaksi kääntyä kokeneempien kollegojen puoleen.
Tein töitä oman kouluni teknisen työn tiloissa. Ensimmäinen
kokeilemani juotin ei kuumentunut mielestäni tarpeeksi, jotta se olisi vaivatta
sulattanut tinalangan, toisen kärki oli kulunut niin leveäksi, että tarkan työn
tekeminen tuntui tuskaiselta. Tämän lisäksi työpisteen valaistus tuntui
riittämättömältä. Opettajan kannattaa siis olla tarkkana myös välineiden ja
tilojen suhteen.
Ohjeiden lukeminen ei tuottanut vaikeuksia, mutta työ eteni
epävarmuuden vallassa. Kun sain työn siihen vaiheeseen, että pääsin kokeilemaan
laitteen toimivuutta, koitti riemukas hetki – LED SYTTYI!
Nyt odottelenkin seuraavaa lähijaksoamme marraskuussa ja
mökkiä piirilevyn peitoksi. Tähän mennessä ei ole mielestäni ollut tilaa omalle
suunnittelulle. Uskonkin sen liittyvän tämän työn kohdalla mökin koristeluun.
Työ sopii mielestäni toteutettavaksi 5.-6.-luokkalaisilla. Ohjeiden
ymmärtäminen vaatii niin paljon käsitteiden tuntemista, että se ei sovi kovin
pienille oppilaille. Työvaiheita on myös niin monta, että keskittymiskyvyn on
oltava riittävä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Sen voi integroida fyke: n sähköoppiin,
jolloin moni asia muuttuu teoriasta käytäntöön. Mökin maalaamisen voisi
yhdistää myös kuvaamataitoon.
Työ motivoi varmasti
parhaiten, kun jokainen tietää saavansa oman mökin. Työskentelyvaiheessa parin
apu voisi kuitenkin helpottaa. Pari voisi siis tehdä valmistelut yhdessä, mutta
molemmat tekisivät itse juottamiset, maalaamiset yms. En usko, että isommasta
ryhmästä olisi hyötyä tämän työn tekemisessä.