Ruskalyhty
Syksy tuo mukanaan ruskan värit,
jotka pimeys kätkee alleen.
Kanervikko hehkuu violetin väreissä,
auringonlasku sammuttaa hehkun.
Tyrnimarjat loistavat pikkuaurinkoina,
jotka laskevat illalla mailleen.
Meri kohisee ja muistuttaa,
että pimeän tullessakin on mahdollisuus valoon:
Sytytä lyhty, ja ota ystäväsi mukaan!
Hän voi sytyttää kynttilän omaan lyhtyynsä,
lähettää valon kutsun eteenpäin.
Valon ketju pitenee, kun ystävät kokoontuvat yhteen.
Jokainen on verhonnut valon omaan lyhtyynsä.
Jokainen lyhty tuo mukanaan oman tunnelmansa.
Valon pisaroista syntyy valomeri.
Sen loiskeeseen on ihana tuudittautua
lämpimään peittoon kääriytyneenä villasukat jalassa.
Lyhty valmistetaan neljäsluokkalaisten kanssa yhteensä kahdeksalla käsityön kaksoistunnilla. Suunnittelu ja teknisen työn osuus on yhteensä neljä kertaa ja loput neljä kertaa varataan tekstiilityön osuuteen ja arviointiin.
Työn suunnittelu lähtee liikkeelle mielikuvista ja tunnelmista. Jos ennen työn aloittamista on mahdollisuus päästä retkelle syksyiseen luontoon, niin se voi toimia lähtökohtana suunnittelulle. Jos työ toteutetaan kokonaan koululla, niin tunnelmat tuodaan luokkaan kuvina ja musiikkina.
Oppilaille annetaan tehtäväksi valmistaa paloturvallinen lyhty, jossa käytetään ruskan värejä ja luonnosta löytyviä muotoja. Oppilaille esitellään käytössä olevat materiaalit: lauta, metalliverkko, lasipurkki, luonnosta haettavat kivet tai hiekka. Kerrotaan myös, että tekstiilityössä valmistetaan verkon päälle kankainen varjostin, joka koristellaan ruskateemaan sopivin värein ja muodoin.
Teknisen työn osuus sisältää seuraavat sisällöt ja tavoitteet:
SUUNNITTELU
Työssä harjoitellaan muodon piirtämistä paperille (lyhdyn pohja ja varjostin). Oppilas oppii suunnitellessaan ja työtä tehdessään avaruudellista hahmottamista (varjostimen valmistaminen ja osien liittäminen). Työ toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen (laudan jäännöspalojen käyttö, metalliverkon taloudellinen leikkaaminen).
PUUTEKNIIKKA
Oppilas harjoittelee tarkkaa mittaamista. Työssä harjoitellaan muodon sahaamista ja lehtisahan käyttöä. Harjoitellaan porattavien paikkojen merkitsemistä ja pylväs- tai akkuporakoneen turvallista käyttöä. Laudan viimeistelyssä tutustutaan viilaukseen ja hiomiseen. Teemaan sopiva väri saadaan pintakäsittelemällä lauta esim. petsillä ja lakalla.
METALLITEKNIIKKA
Oppilas harjoittelee mitoittamista (metalliverkosta valmistetun varjostimen sopiminen puiselle pohjalle ja riittävä koko esim. lasipurkin ympärille). Harjoitellaan metalliverkon leikkaamista ja taivuttamista.
Työssä syntyvä jäte lajitellaan ja kierrätetään. Koska lyhdyn sisälle laitetaan elävä tuli, puhutaan paloturvallisuuteen liittyvistä asioista.
Tekstiilityön osuus sisältää seuraavat sisällöt ja tavoitteet:
SUUNNNITTELU
Täydennetään työn aloitusvaiheessa tehtyä suunnitelmaa esimerkiksi lisäämällä värejä ja valitsemalla käytettäviä materiaaleja (varjostinkangas, villa/ huopa, kirjontalangat).
KONEOMPELU
Oppilas harjoittelee mittaamista ja kaavan tekemistä (varjostinkankaan kaavan valmistus ja leikkaaminen). Oppilas harjoittelee ompelukoneen käyttöä ja osaa huolitella käyttämänsä kankaan (varjostinkangas).
KIRJONTA
Oppilas oppii ompelemaan erilaisia työhön soveltuvia kirjontapistoja.
HUOVUTTAMINEN – eriyttävä osuus
Työssä käytettävä huopa voi olla valmista tai levyhuovutuksena itse valmistettua. Huovutus tarjoaa mahdollisuuden tutustua samalla villan ominaisuuksiin. Kankaaseen voidaan myös lisätä koristeita neulahuovuttamalla.
Koristeita valmistettaessa oppilas oppii myös kaavan käyttöä.
Koko prosessin on tarkoitus kasvattaa oppilasta vastuun ottamiseen omasta työstä ja oman ja toisen työn arvostamiseen. Oppilas oppii myös kiinnittämään huomiota turvallisiin työtapoihin ja ymmärtää niiden noudattamisen tärkeyden. Oppilas pohtii työn valmistamista myös esteettisestä näkökulmasta.
Suunnittelu käynnistetään yhteisten virikkeiden (esim. musiikki, kuvat) ja keskustelun avulla. Oppilaalle annetaan mahdollisuus jatkaa suunnittelua itsenäisesti tai pienissä ryhmissä (2-4 henkilöä). Työskentely toteutetaan pääasiallisesti yksilötyönä, mutta mittaaminen tai muut avustamista vaativat työvaiheet tehdään parityönä. Työn valmistuttua oppilas täyttää kirjallisen itsearviointikaavakkeen, johon opettaja antaa oman palautteensa. Kaikkien töiden valmistuttua ne kootaan yhteen ja etsitään vielä yhdessä työskentelyn kuluessa opittuja uusia taitoja ja oivalluksia.
KÄSITYÖTUNTIEN AIHEET JA TAVOITTEET
1. kerta
Luodaan lapsille tunnelmia, jotka motivoivat lyhdyn valmistamiseen. Videotykillä voidaan heijastaa kuvia, joissa esiintyy ruskan värejä sekä valon ja pimeyden luomia vastakohtia. Taustalla soi tunnelmaa voimistava musiikki.Opettaja esittelee aiheen ja työhön käytettävissä olevat materiaalit (lauta, metalliverkko, lasipurkki, hiekka tai kivet).
ohje: Piirrä suunnitelma lyhdystä. Mieti pohjan koko käytettävissä olevien laudanpalojen ja lasipurkkien koon mukaan. Tee lyhdyn pohjasta erillinen luonnollisessa koossa oleva kaava ja leikkaa se irti. Piirrä kuvio kaavaa apuna käyttäen laudalle. Kiinnitä työ höyläpenkkiin ja sahaa lehtisahalla kuvio viivaa pitkin irti.
tavoite: oman suunnitelman tekeminen, yhteistyössä toimiminen, tarkka mittaaminen ja kaavan käyttäminen, lehtisahaaminen
2. kerta
Sahaaminen saattaa olla vielä osalla oppilaista kesken, joten he jatkavat vielä sen parissa. Toiset siirtyvät viimeistelemään kappaletta viilaamalla ja hiomalla.
ohje: Kiinnitä lauta höyläpenkkiin. Viimeistele sahaamasi kappale viilaamalla ja hiomalla. Tee paperista luonnollisessa koossa oleva kaava metalliverkon leikkaamista varten. Tarkista, että lasipurkki mahtuu helposti verkon sisälle.
tavoite: oman vuoron odottaminen, mittaaminen, viimeistelty työn jälki.
3. kerta
Opettaja auttaa metalliverkon leikkaamisessa ja näyttää porausmerkkien tekemisen. Opettaja valvoo porakoneen turvallista käyttöä.
ohje: Leikkaa metalliverkosta tarvitsemasi pala. Taivuta metalliverkko lopulliseen muotoonsa ja sulje se taivuttamalla verkon päässä olevat langat toisen reunan ympäri. Merkitse parin avustuksella porattavien reikien paikat lyijykynällä lautaan. Poraa reiät opettajan valvonnassa.
tavoite: sujuva parityö, tarkka mittaaminen, metallin työstäminen, poran turvallinen käyttö
4. kerta
Tällä kerralla on tarkoitus tehdä teknisen työn osuus valmiiksi. Seuraavalla kerralla siirrytään tekstiilityön osuuteen.
ohje: Petsaa ja lakkaa alusta. Paina metalliverkko paikoilleen, jotta poratut reiät eivät mene kuivuessaan umpeen. Laita työ kuivumaan seuraavaa viikkoa varten.
tavoite: huolellinen pintakäsittely ja lyhdyn kokoaminen, työympäristön jättäminen siistiksi
5. kerta
Oppilaat voivat tällä kerralla täydentää tekemäänsä suunnitelmaa esimerkiksi väreillä ja koristelukuvioilla. Opettaja esittelee käytössä olevat kankaat, villat/ huovan ja kirjontalangat. Kerrataan ompelukoneen langoittaminen ja siksakin ompeleminen.
ohje: Mittaa metalliverkon korkeus ja ympärys. Lisää korkeuteen 1 cm ja leveyteen 1,5 cm. Tee mittojen mukainen kaava paperista. Leikkaa kaavaa apuna käyttäen pala kankaasta. Langoita kone, ja huolittele kangas aivan läheltä reunaa.
tavoite: tarkka mittaaminen, huolellinen leikkaaminen, ohjeen mukainen työskentely ompelukoneella, kaverin avustaminen
6. kerta
Ne, jotka ovat saaneet edellisen kerran tavoitteet valmiiksi voivat tällä kerralla märkähuovuttaa levyn lyhdyn koristeita varten. Huovutus voidaan tehdä myös parin kanssa yhteisesti. Hitaammat oppilaat voivat ohittaa tämän vaiheen ja leikata myöhemmin koristeet valmiista huovasta. Kaikki oppilaat tekevät paperista kaavat joiden avulla kuviot myöhemmin leikataan.
ohje: Valmistele kangas seuraavia työvaiheita varten. Sen jälkeen voit huovuttaa villaa tai ottaa työtäsi varten valmiin huopapalan. Mieti omaa työskentelynopeuttasi ja työhön käytössä olevaa aikaa.
tavoite: oman työskentelyn arviointi ja sopivan vaikeustason valitseminen, omatoimisuus
7. kerta
Tällä kerralla tutustutaan kirjontapistoihin ja niiden toteutustapoihin. Opettaja ohjaa oppilaita valitsemaan omaan työhönsä ja taitotasoonsa sopivat menetelmät. Kirjontapistoilla kiinnitetään myös huovasta leikatut kuviot.
ohje: Valitse opettajan näyttämistä pistoista itsellesi sopiva(t). Merkitse ompeleen paikka kankaalle. Kiinnitä kirjoessasi myös huovasta leikatut koristeet varjostinkankaaseen.
tavoite: kirjonnan perustekniikoihin tutustuminen, suunnitelman mukaan toimiminen, toimiminen sovussa toisten kanssa, siisti työympäristö
8. kerta
Tarkoituksena on saada jokaisen oppilaan työ valmiiksi. Tällä kerralla jatketaan kirjontaa ja varjostimen koristelua. Eriyttävänä työvaiheena voidaan nopeimmille antaa vielä mahdollisuus tehdä koristeluita neulahuovuttamalla. Varjostin kiinnitetään metalliverkon ympärille ja lasipurkki kynttilöineen sijoitetaan työn keskelle. Jokainen oppilas tekee työskentelystään kirjallisen itsearvioinnin, ja opettaja antaa sopivassa tilanteessa oman palautteensa. Varataan viimeisen tunnin lopusta 10 - 15 minuuttia koko ryhmän kanssa käytävään yhteiseen arviointiin.
ohje: Tee työsi koristelut valmiiksi. Kiinnitä kangas metalliverkon ympärille esimerkiksi ompelemalla se muutamalla pistolla. Laita kivillä tai hiekalla täytetty lasipurkki metalliverkon sisälle. Täytä arviointikaavake. Jätä työskentely-ympäristösi siistiksi. Valmistaudu kertomaan positiivisia huomioita myös toisten töistä.
tavoite: työn loppuun saattaminen, todenmukaisen ja rakentavan arvion antaminen valmiista työstä, oman ja toisen työn arvostaminen, myönteinen asenne käsillä tekemiseen
DIDAKTISTA POHDINTAA
Syksyn ensimmäisestä ideointikerrasta lähtien minulla oli ollut halu toteuttaa lyhty: valon ja pimeyden kontrasti tuntui kiehtovalta. Syksyinen ruska oli tehnyt ryhmäämme väkevän vaikutuksen. Sovimmekin töitä yhdistäväksi tekijäksi syksyisen värimaailman.
Olen teknisissä töissä vielä kovin aloittelija. Minun oli lähdettävä miettimään työn toteutusta siltä pohjalta, mitä osaisin toteuttaa teknisen työn puolella; tekstiilityön osuuden pystyisin varmasti liittämään sen ehdoilla. Tutkin kuntamme opetussuunnitelmaa, jonka jälkeen neljännen vuosiluokan tavoitteet tuntuivat varsin sopivan tasoisilta omaan työhöni. Lähtökohtanani oli myös käyttää jo valmiiksi kotoa tai koulusta löytyviä materiaaleja. Tavoitteenani oli suunnitella työ, joka olisi aidosti toteutettavissa kouluoloissa myös materiaalihankintojen puolesta. Työhön käytetään kahdeksan kaksoistuntia, joten se vie noin puolet lukukauden käytettävissä olevista tunneista. Tavoitteiden piti siis myös toteutua vastaavassa määrin.
Valitsemieni tekniikoiden en usko olevan vaikeita. Ongelmia voi aiheuttaa käytettävissä olevan ajan määrä. Jos iso osa tunneista menee esim. lasten välisten kiistojen selvittämiseen tai muutaman huomionhakuisen oppilaan hillitsemiseen, niin työn valmiiksi saamisessa voi tulla kiire. Olen laittanut työhön sen vuosi vaiheita, jotka voi tarpeen tullen muuttaa tai jättää kokonaan pois (esim. sahattavan kappaleen muoto, erilaiset pintakäsittelyt, huovutus, erilaiset kirjontapistot…). Myös taitavat oppilaat voivat lisätä työhön omia ideoitaan. Teknisen työn osuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia en oikein osaa vielä ennakoida. Ehkä omasta mielestäni haastavimmalta tuntuu turvallisuuden takaaminen kaikille, kun oppilaat käyttävät yhtä aikaa erilaisia koneita ja välineitä eri tiloissa. Omassa koulussani ongelmaksi muodostuisivat käytettävissä olevat tilat: jos lukujärjestyksessä pitäisi olla samaan aikaan varaus teknisen työn ja tekstiilityön tiloihin, se voisi olla erittäin vaikeaa.
Motivointi työhön sujuisi helposti ja luontevasti ruska-aikaan tehtävällä luontoretkellä. Integrointi ympäristö- ja luonnontietoon olisi siis helppoa. Kuvaamataidossa voitaisiin samaan aikaan käsitellä murrettuja värejä, jolloin se helpottaisi käsityön suunnittelua. Uskon, että lapset löytäisivät aiheeseen liittyvän oman juttunsa kohtuullisen helposti. Suurin huolenaiheeni tässäkin on käytössä olevan ajan rajallisuus.
